tiistai 2. huhtikuuta 2013

Kuulumisia Kreikasta



Viettelen saikkupäivää harkasta. Mulla on ollut perjantaista lähtien flunssaa, eikä tää tunnu hellittävän ollenkaan. Ajattelinkin kirjotella yleistä juttu Kreikasta teille kaikille :)

Kreikka on mun mielestä hieno maa ja täällä on tosi paljon nähtävää. Jokaiselle löytyy jotain mitä haluaa tehdä, nähdä ja kokea. Kreikkaan matkaava voi tulla Ateenan suurkapunkiin viettämään muutaman päivän loman shoppailemalla, katselemaan nähtävyyksiä ja nauttimaan suurkaupungin vilinästä. Täällä joka puolella on ihmisiä melkeinpä mihin vuorokauden aikaan tahansa, joten yksinäistä tuskin tulee. Shoppailumahdollisuudet täällä on loistavat ja paljon on kulttuuria ja historiaa ympärillä, jonka tutustumiseen saa kulutettua useammankin päivän.  Ateena on tosi tiheään rakennettu kaupunki ja jossain vaiheessa itsekin kaipaa sitä rauhallista hetkeä ympärille ja merta. Kun Ateena on suurin piirtein koluttu läpi, kannattaa ehdottomasti lähteä tästä jatkamaan matkaa Kreikan saarille. Saarille on todella helppo mennä, vihreällä metrolinjalla suoraan Pireukseen, josta lähtee kaikki laivat saarille. Satama-alue on todella iso, mutta kyllä sieltä oikean laivan löytää. Laivamatkat lähisaarille kustantaa about 15e per suunta.

Pireuksen satama-alue



No mutta... sitten asiaan ja niihin pieniin asioihin, jotka täällä on eri tavalla kuin Suomessa. Lakkoja täällä on lähes joka viikko, kaikista ei tosin olla aina ihan tietoisia. Meidän koulu oli muutama viikko takaperin lakossa, jolloin niillä, jotka teki koulussa kursseja ei ollut luentoja 2 viikkoon. Sanoisinko, että hieman epäreilua, sillä me oltiin silti harjottelussa sairaalassa. Olisin mä voinut lomaillakin ja saada silti opintopisteitä :P Myös juna oli tässä lähiviikkoina lakossa ja milloin mitäkin.. aina vaan jostain kuulee että on lakko jollain tasolla. Myös mielenosoituksia tässä meidän kotikulmien lähellä on ollut melko paljonkin.

Täällä tosiaan palkkataso on todella alhainen. Keskimääräinen palkkataso pyörii noin 500-800 euron välillä, eli palkat on tosi pienet täällä. Lääkäri täällä tienaa suurinpiirtein saman verran kuin sairaanhoitaja Suomessa. Ruoka on kuitenkin samoissa hinnoissa Suomen kanssa lukuunottamatta vihanneksia ja hedelmiä. Jogurtti on paljon kalliimpaa, kahden jugurttipurkin (250ml) rasiasta joudut pulittamaan 2.50-3e, eli siinä tulee pienelle jugurttipurkille kyllä hintaa. Lihakin pyörii aika huimissa hinnoissa, joten sitä en raaski kotiin koskaan ostaa. Samaten puurohiutaleet on tosi kalliita. Sellanen puurohiutale laatikko, minkä saa Suomesta eurolla, maksaa täällä yli 2euroa. Vaikeuksia mulle on jonkin verran tuottanut syöminen täällä kun ei oo niitä ruokia/välipaloja, mihin Suomessa oon tottunut. Ei tuu kuuloonkaan, että aamupalaksi söisin täällä puuroa ja raejuustoa tai välipalaks maitorahkaa ja marjoja. Tosin, nyt oon löytänyt suht edullista maitorahkan tyyppistä tavaraa, jossa proteiinimäärä on melko sama kuin mitä Suomessa on tullut syötyä. Sitä olen nyt sitten syönyt aamupalaksi ja joskus välipalaksi. Sairaalassa kun ollaan käydään tauolla nykyään Everestissä syömässä, sieltä otan yleensä cappuccinon ja jonkun leivän, jos on ihan hirmuinen nälkä. Cappuccino on tosi hyvää täällä ja maksaa vaan 1,30e. Tavallista kahvia en nykyään enää juo, joten Suomessa tulee olemaan hankalaa tämän asian suhteen. Muuten oon sitten yrittänyt pärjätä vaan hedelmillä tauolla, kun ei viittis joka päivä syödä Everestin herkullisia (ja ei niin terveellisiä) välipaloja. Leipää tulee kotona syötyä tosi vähän. Ruisleipä himotus on ihan valtava, eikä vaalee leipä uppoo ollenkaan. Leipomon herkut täällä on ihan mielettömiä, ne on tosi edullisia mutta sitäkin epäterveellisempiä :D Niiden kanssa oon yrittänyt nyt vähän himmailla ja sallia niiden syönti vaan viikonloppuisin. Markkinoilla ollaan käyty joka keskiviikko hakemassa viikon vihannekset ja hedelmät. Vihannekset on siellä tosi edullisia ja viikon kurkut, tomaatit,paprikat ym. tulee yleensä kustantamaan noin 3e. Mansikoita oon joka kerta ostanut sieltä, kilo mansikoita maksaa 2euroa ja ne on tosi hyviä. 

Frozen jugurttiii..mmmm
 
Ostokset markkinoilta




Liikenne täällä on tosi mielenkiintoinen ja joka paikassa on aina kauheet ruuhkat. Jalankulkijoilla ei oo minkäänlaista etuoikeutta suojatiellä, vaikka vihreä valo palaisikin, joten aina pitää kattoo tosi tarkkaan, ettei autoja oo tulossa. Muuten ne ajaa päälle, ne ei tosiaankaan meinaa edes pysähtyä. Metrolla on tosi helppoa ja nopeaa kulkea paikasta toiseen. Me asutaan onneksi kahden eri metrolinjan välissä, joten voidaan valita kumpaa käytetään.. yleensä vähän riippuen että minne ollaan menossa niin useimmiten päästään sinne yhdellä linjalla, ettei tarvi alkaa vaihtamaan. Kuukausilippu opiskelijahinnalla julkiseen liikenteeseen maksoi maaliskuussa 23euroa, ja nyt se oli sitten nähtävästi alentunut. Huhtikuun lippu maksoi nimittäin 17 euroa. Kuukausilipun voi ostaa ainoastaan kuun kahtena viimeisenä päivänä tai kuun ensimmäinen päivä, joten voitte kuvitella että lipunmyynti pisteissä on ruuhkaa tuolloin. Me ei olla vieläkään saatu opiskelijakortteja, vaikak ne onkin laitettu tilaukseen heti silloin, kun saavuttiin tänne. Meille kerrottiin silloin, että korteissa menee noin 2viikkoa, mutta tosiaan... ollaan oltu täällä jo 1,5 kuukautta eikä oo mitään tietoa niistä vieläkään.  



Sairaalassa Kreikan kriisi tulee ehkä esille niin että tavaroista on pulaa. Kaikenlainen paperi on aina loppunut, käsipaperia harvoin missään on ja kirjoituspaperia vielä harvemmin. Välineet, kuten ruiskut ja neulat on myös vähissä, joten niitä ei kannata alkaa tuhlailemaan ja tarkkaan aina pitää miettiä, milloin se ruisku/neula on syytä oikeasti vaihtaa. Hygienia ja aseptiikka ei tosiaankaan oo samaa luokkaa sairaalassa kuin Suomessa. Täällä potilailla ei ole minkäänlaisia sairaalavaatteita käytössä. Jos ei ole omia vaatteita (siis pyjamaa tms) mukana, makaat sängyssä sitten pelkissä vaipoissa. Lähes kaikilla on vaipat, eikä wc mahdollisuutta ole. Jos hätä tulee, teet sitten tarpeesi vaippaan. Staaseina käytetään myös hyvin usein kumihanskaa jos oikeaa staasia ei ole. Hienoa täällä on se, että lääkäreillä ja sairaanhoitajilla ei tunnu olevan vastaavaa hierarkiaa kuin Suomessa, vaan kaikki tuntuvat arvostavan toisiaan ja toisten työtään. Tätä olis ehkä syytä markkinoida myös Suomeen ;) Sairaanhoitajat täällä ei suorita minkäänlaisia pesuja ja lakanoiden vaihtoja potilaille, vaan siihen on ”lähihoitajat” erikseen. En tiedä tarkalleen, mikä heidän titteli täällä on, mutta voisin kuvitella että lähi-/perushoitajan tapainen. Sairaanhoitajan työ on lähinnä lääkkeiden kanssa pelaamista, verikokeiden ottoa, vitaalien huolehtimista yms.  Puhun nyt siis koko ajan neuro surgery osastosta, jossa olen tällä hetkellä itse harjoittelussa. 

Potilaskuljetus sängyt

Lääkkeiden miksailua

Koulun salilla ollaan käyty nyt yleensä torstaisin kreikan kielen tuntien jälkeen. Se on ihan jees sali (ainakin parempi kuin TAMKin sali) ja saa tehtya kaiken tarpeellisen. Yllättävän paljon siellä käy myös porukkaa. Viime torstaina sali oli tosi täys. Paljon on poikia treenamassa ja mukaan mahtuu myös muutama tyttökin. Täällä treenikulttuuri poikkeaa tosi paljon Suomesta. Täällä salille tullaan vähän heilumaan pienten painojen kanssa, eikä hikipisaroita lähes kellään näy otsalla. Jotkut pojat on poikkeuksia, mutta harvassa siltikin sellaiset. Hyvin usein me suomalaiset saadaan kummastusta ja hämmästystä salilla, kun tytöt tulee tosiaankin treenaamaan. Tehdään isoilla painoilla toistoja, jolloin hengästytään toden teolla ja ollaan naamat punasena irvistellen siellä tehden viimeisiä toistoja. Moni onkin tullut siihen viereen sit kattoo kun treenataan ja kysynyt mistä päin ollaan kotoisin. En menis sanomaan, että me nyt missään huippukunnossa ollaan mut ihan mielenkiintoista tollanen hämmästely. Mutta faktahan on se, että esimerkiksi niistä kilon kokoisista painoista oo minkäänlaista hyötyä. Jäis sitten mielummin kotiin, kuin tekemään liikkeet pienillä painoilla vähän paikkoja heilutellen.

Ilmat täällä alkaa olemaan tosi kivat. Melkein joka päivä on nyt ollut +20 molemmin puolin, välillä pilvistä ja välillä täysin arunkoisia päiviä. Eilen oli ensimmäinen kunnon hellepäivä. Oltiin kattoterassilla ottamassa aurinkoa ja hiki kyllä valui ihan mukavasti. Ilta kahdeksaan asti oltiin liikenteessä ja hyvin pärjäs pelkällä topilla. Paikalliset edelleen vetelee takit päällä täällä, osalla on kunnon toppatakit ja tekis kyllä mieli kysyä, että ootko ihan tosissas. Mä hikoilen bussissa topille ja ohuilla pitkillä housuilla (sillä en voi pukea shorteja päälle, saisin osakseni paheksuvia katseita paikallisilta) ja nää sitten on bussissa pitkät toppatakit päällä visusti suljettuina. Rannallekin on pitänyt lähteä pitkissä housuissa :D

Oltiin rannalle, kun toiset tulee sinne kävelemään toppatakeissaan


Mutta nyt jatkan saikkupäivää ja teen muutaman kouluhomman pois alta. Huomenna sitten harkkaan taas uusin voimin ja toivottavasti edes vähän terveempänä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti